Kun puhuu isoisästä ja hänen tekemisistään, opetuksistaan ja varsinkin hänen kirjoittamisistaan, niin pitää mainita erikseen Matilda Augusta, isoäiti.
Juholla ja Augustalla oli yksi yhteinen asia, mikä ehkä teki heidät kuin sisaruksiksi saman asian puolesta: Juho oli varhain jäänyt isästä orvoksi ja joutui olemaan vieraan ( kauemman sukulaisen) kasvattamana-( ja ilmeisen vastuullisesti ja hyvin kasvattamana) ja sitten hyvin varhain lähtemään ansiotielle ja hoitamaan koulutuksensa yliopistoon asti omalla tahdollaan ja päättäväisyydellään.
Augusta oli jäänyt äidistään orvoksi 10 - 11 vuotiaana ja niin hänen isänsä (Anderson) Laurila otti toisen vaimon ja tästä toisesta tuli poikia, joista vanhin peri maat ja mannut. Augusta koulutettiin kansakoulunopetajaksi ja kun hän sai tehtävän Säkylässä ja tapasi siellä Juhon, oli ilmiselvää, että heistä tuli pari; heillähän oli tavallaan samantapainen tausta - Juho oli maanviljelijän poika ja isältä vietiin petoksella kaikki maatilat ja nälkävuodet veivät lopulta Johannes-isän hengen ja terveyden ja Augusta taas oli tyttö, joka sukupuolensa takia ei saanut periä maita, koska Suomessa annettiin siihen aikaan maat yhdelle pojalle ja muut,myös pojat, suoranaisesti karkoitettiin kotitiloilta muihin ammatteihin. Augustan velipuoli, joka ei saanut maita, koulutettiin papiksi:Rovasti Emil Laurila.
Mutta kaikki oli ikivanhaa, itsestään selvää kansankulttuuria. Eikä voi epäillä , etteikö maanviljelyksen karisma todellakin olisi mennyt oikealle henkilölle siellä Laurilan suvussa- ja opetuksen ja saarnan virat myös oikeille henkilöille.
Yhdessä Juho ja Augusta halusivat parantaa sekä omaa että muitten suomalaisten tilannetta, terveyttä, työtilannetta, kielitaitoa, kirjoitustaitoa, löytää käytännön ratkaisuja, opettaa yhteistoimintaa, osuustoimintaa, saman hyvän päämäärän eteen. Molemmat olivat kirkollisia ja uskoivat vahvasti kristinuskon totuuksiin ja vanhurskauden voittoon.
Mutta kirkko oli kankea ja vanhan ajan kahleissa, politiikan umpikujassa ja lähinnä kurjien ja köyhien hautaaja - usko parantumiseen ja tulevaisuuteen ei ollut mitenkään voittanut kirkon henkeä. Kirkko osasi kyllä haudata ja hoitaa hautausmaita, mutta ei rakentaa sitä elävän yhteiskunnan puolta. Ja sairautta oli, epidemioita, tauteja, pandemioita. Lääkäreitäkin oli, mutta tiede oli myös vanhan ajan kahleissa monessa asiassa. sata vuotat on kulunut, eikä tänä päivänäkään esim. malaria ole muuta kuin suuri tappaja maailmassa.
Paljon kutienkin on tapahtunut 100 vuoden aikana. Jos he Juho Ja Augusta olisivat eläneet nyt, heillä olisi ehkä kaikki hyvin, alternatiivinen medisiina kukoistaa meidän aikanamme enemmän kuin koskaan ennen. Lääkärikunnalla on valtavan suuri ymmärtämys fysikaalista hoitoterapiamuotoa kohtaan. On fakit, on sairasvakuutuslaitos, on hyvät apteekit, hyvät lääkkeet, raikkaat asunnot, saunallakaan ei ole poliisissa vihollisia, itsenäisyys on saatu, oma kieli on olemassa, kouluolot ja-mahdollisuudet ovat kohentuneet kaikille jne jne. Kaikki miksi he taistelivat kuin läpi harmaan kiven, on yleisesti maassamme jo saavutettu. He olivat aikakautensa modernisteja.Ehkä aikamme Juho todellakin olisi pikkukylän myhäilevä paikallaan viihtyvä pappi ja Augusta saman kylän kaikki lapset lukemaan ja laskemaan opettanut kansakoulunopettaja ja "sillä sipuli"- mitään sen kummempaa uotilaisuutta ei olisi olemassakaan...
Juholla oli luovia ajatuksia kuin Vuoksen virrassa ja Augusta kirjoitti kauniisti kuin lampun valo hyvästä sähkövirrasta. Ja kuten aina energisen luomisen suhteen, aina on sitä hyvin tulosten ohella ilmenevää jätetuotettakin. Koko universumin ääretön epäorgaaninen massa voi olla orgaanisen ihmisen luomisen jätetuotetta, ilman varsinaista välttämätöntä essentielliä tehtävää. Vai onko joka universaali molekyyli olemassa siksi että ihmiskunta pysyisi vakaana tilavuus ja aikayksiköissään ja ihminen altistuneena evoluutioon?
Juho kävi ulkomailla ennen kuin kirjoitti ajatuksensa terveydenhoidosta Kotioppaaseen 1912. Sukuhistoriassa mainitaan, että hän olisi matkustanut 1911 Saksaan, Belgiaan, Hollantiin, Tanskaan, Norjaan ja Ruotsiin täällä valaisevalla oppimatkallaan.
Heillä oli sitten oppilaita hoitajakurssilla ainakin 1913- 1914 alkaen jatkuvasti niin että hoitajien kokoukset ja pöytäkirjat olivat aiheellisia. Yhteiskunnalliset ajatukset ( Herran kansan tasavallan periaatteet) koottiin myös erikseen traktaattiin 1916 kuten tarkat Hoito-ohjeet jo aiemmin oli erikseen tiivistetty traktaatiksi ja evankeliumikin oli taskukokoisena kirjana (Johanneksen Pyhä historia) 1908 ja sitten tuli myös kätevä pienikokoinen Kotiopas 1912.
Kotiopas kaikkine revidoituine muotoineen kuuluu sisareni tri Kirsti Uotin työalaan ja niihin voi tutustua siellä Uotin kylpylässä Lempäälässä tarkemmin ja antaumuksella vielä meidänkin päivinämme.
Mutta tässä blogissani otan esille, miten maanviljelijäin jälkeläiset Juho ja Augusta, pappi, terveydenhoitaja ja kansakoulunopettaja joutuivat politiikan myllynkivien jauhaessa ottamaan kantaa myös poliittisiin asioihin ja omasta näkökulmastaan ilmentämään ajatuksiaan ja muutosehdotuksiaan kirjallisesti tästä maailmanjärjestyksestä.
Kirjoitan Juho Uotin kirjallisuudesta toista blogia.
Kerron myös Augustan , isäni äidin osuudesta. Sitä heijastuu mm PÖYTÄKIRJASTA, jonka tämän vuoden Luonnon Apuna asetan blogiini. (Huomn. Pöytäkirjan tarkistusluvun tein 23- 24.8. 2013 toiseen blogiin ja asetin Facebookiin.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar